Search

Vatsalihasten erkauman kuntoutus ei ole vain jumppaa

Sain idean tähän kirjoitukseen lukiessani somesta äitien tuskailuja ja ihmettelyjä siitä, miksi jumpasta huolimatta vatsalihasten erkauma ei pienene tai parane. On täysin luonnollista, että asiaan vihkiytymätön ei hoksaa sitä kaikkea, mikä vatsalihasten erkauman kuntoutukseen liittyy. Näissä kysymyksissä myös paistaa usein läpi se, että valitettavasti äiti ei ole saanut tarpeeksi informaatiota ja ohjausta erkaumaan liittyen. Tässä kirjoituksessa yritän avata hieman sitä, miksi erkauman kuntoutus ei ole vain jumppaa.







Mikä on erkauman kuntoutusjumppaa?


Erkauman kuntoutusjumpaksi mielletään yleensä erilaiset lattialla tehtävät harjotteet. Usein tilanne on se, että asiakas on saanut joskus jotkut hiukan epämääriset ohjeet paperilla, joita asiakas on sitten alkanut tehdä, ilman kontrolleja tai ohjeiden tarkistusta. Pahimmassa tapauksessa ohjeet on annettu alunperin kaverille. Tässä muodostuu ongelmaksi kolme tärkeää seikkaa:

  1. Ohjeet eivät ole yksilöllisesti tilanteen mukaan ohjatut

  2. Harjoitukset eivät etene progressiivisesti eivätkä linkity arkielämään

  3. Ilman kontrollikäyntejä asiakas ei tiedä, onko edistystä tullut ja millä tavalla

On tärkeää, että erkauman kuntoutusohjeet annetaan yksilöllisesti, jokaisen tilanne on nimittäin yksilöllinen. Yhdellä on ongelmaa lantionpohjan kanssa, toisella hengityksen kanssa ja kolmannella on selkä kipeä. On selvää, että lähtökohdat ovat tällöin erit ja myös kuntoutus pitäisi lähteä jokaisen yksilöllisistä tarpeista.


Erkaumajumpat tai kuntoutusliikkeet tai miksi niitä haluaakaan nimittää, eivät missään nimessä ole vain lattialla tehtäviä pilatesliikkeitä. On tärkeää huomioida arjessa tapahtuva kehon käyttö, koska vaikka jumppaa tekisi joka päivä tunnin, on vuorokaudessa edelleen 23 tuntia, joilla on loppupeleissä enemmän merkitystä kuin vain sillä yhdellä tunnilla. Sen vuoksi erkauman kuntoutus kannattaa yhdistää arkeen. Kehon kannattelu eli ryhti, nostotekniikat keskivartaloa käyttöen, vaunulenkkeilyn tekniikka ja oikeanlainen vessassakäynti ovat asioita, jotka edistävät erkauman kuntoutumista. Varsinaisia harjoitteita olisi hyvä tehdä myös eri alkuasennoissa, mm. seisoma-, istuma- ja makuuasennossa, mutta myös konttausasennossa ja vaikka kävellessä.


On tärkeää, että harjoitteet myös etenevät progressiivisesti helpommista perustason harjoitteista vaativampiin harjoitteisiin. Tässä tarvitaan ammattilaisen apua, joka osaa ohjata aina seuraavan tason harjoitteet, kun edelliset tuntuvat helpoilta. Tämän vuoksi yksillä ja samoilla harjoitteilla ei vain pääse kovin pitkälle. Eihän kielikurssillakaan lueta samaa sanastoa koko ajan tai juoksia juokse samaa lenkkiä joka päivä.


Erkauman kuntoutumisen kontrollointi on myös tärkeää. Kontrollointi mahdollistaa progressiivisen harjoittelun, mutta valaa myös uskoa kuntoutujalle, että asiassa mennään eteenpäin. Harjoitusten tahkoaminen ilman edistystä tappaa motivaation tehokkaasti. Tällöin jopa leikkaushoito voi alkaa kuulostamaan houkuttelevalta. Kontrollikäynnit mahdollistavat myös harjoitusten muuttamisen ja optimoimisen kuntoutujan tarpeiden mukaan.





Mitä muita asioita vatsalihasten erkauman kuntoutukseen liittyy?


Erkauma ei ole virhe tai vika, vaan täysin lunnollinen kehon tapa toimia, kun vatsaongelon paine kasvaa, esimeriksi raskauden aikana. Kun paine poistuu, eli vauva syntyy, erkauman pitäisi pikkuhiljaa palautua ja vatsalihasten välissä olevan jännesauman napakoitua. Jos näin ei käy, jokin ylläpitää erkaumaa ja siihen tarvitaan kuntoutusta. Mutta jotta kuntoutus onnistuisi, pitää edellytykset siihen olla kunnossa.


Edellä mainitsinkin jo esimerkiksi lantionpohjan toiminnan, jonka täytyy olla riittävän hyvää, että erkauma voi palautua. Sen lisäksi mm. kehon kannattelun puute, hengityksen pinnallisuus ja esimerkiksi selän kireystilanne vaikuttaa erkaumaan. Näiden lisäksi tärkeitä seikkoja ovat syöminen ja nukkuminen. Uusilla äideillä on näissä asioissa usein haasteita eikä kaikkea voikaan parantaa juuri sillä hetkellä. On kuitenkin tärkeä huomata, että keholta on kohtuutonta vaatia palautumista, jos edellytykset siihen eivät ole kunnossa. Unenpuute ja puutteellinen ravitsemus saattavat hyvinkin olla tekijöitä, jotka estävät vatsanpeitteiden palautumisen. Myös imetyshormonit vaikuttavat tilanteeseen.


Ei kuitenkaan pidä vaipua epätoivoon, vaan koettaa löytää mahdollisuuksien ja omien voimavarojen mukaan niitä hetkiä, jolloin omaa kehoa voisi ravita ruoalla ja levolla. Yleensä tilanne myös paranee pikkuhiljaa. Vauvavuoden aikana tapahtuu niin paljon sekä kehollisesti että mielessä, että liialliset paineet palautumisesta olisi syytä unohtaa. Tämä ei tarkoita, että mitään ei tehdä, vaan ammattitaitoisessa ohjauksessa äitiysfysioterapeutin kanssa jokaiselle löytyy varmasti oikeat tilanteen sopivat harjoitteet, joilla kuntoutumista voi edistää.


Viimeisenä haluan vielä mainita, että kuten yleensäkin kuntoutuksessa ja liikunnassa, poppakonsteja tai oikoteitä ei ole. Tällä hetkellä paras tieteellinen näyttö on terapeuttisesta harjoittelusta, eli oikeassa ohjauksessa toteutetusta progressiivisesta harjoittelusta. Yksilötasolla esimerkiksi erilaisita manuaalisista, terapeutin tekemistä käsittelyistä tai vaikka akupunktiosta voi olla hyötyä. Mutta jotta keskivartalon toiminta, voima ja hallinta voitaisiin palauttaa synnytystä edeltävälle tasolle, vaatii se sitkeää harjoittelua.


Nauttikaa kuntoutusmatkasta!


Terkuin äitiyfysioterapeutti Emma


Yhteystiedot

Vastaanotto Jyväskylässä keväällä 2021 alkaen.

Tällä hetkellä minuun saa parhaiten yhteyden sähköpostilla:

emma@aitiysfysioterapeuttiemma.com

SciReha Oy, y-tunnus 1497091-3

Seuraa somessa:

  • Facebook
  • Instagram

Ilmoittaudu sähköpostilistalle ja saat ensimmäisenä tiedon kursseista ja tapahtumista!

© 2020 Äitiysfysioterapeutti Emma