Virtsankarkailu

Miten virtsankarkailua hoidetaan?

Virtsankarkailun hoidossa tärkeimmät asiat ovat lantionpohjan lihasten oikenalainen treeni ja rentouttaminen, oikeanlainen hengitystekniikka, vatsaontelon paineen suuntautuminen poispäin lantiopohjasta, fyysinen aktiivisuus ja kuntoilu sekä painon hallinta tai painon pudotus. Myös ponnistelun välttäminen ulostamisen ja virtsaamisen yhteydessä auttaa, eli ummetuksen hoitaminen ja rauhalliset vessakäynnit. Fysioterapialla on mahdollisuus vaikuttaa kaikkiin näihin osa-alueisiin. Mielestäni on tärkeää myös se, että asiakas itse oppii tunnistamaan lantionpohjan lihasten tarpeet ja oppii huolehtimaan niistä samalla lailla, kuin muistakin lihaksista. Tärkeää on myös se, että asiakkaat eivät vain tyydy yleisohjeisiin, vaan saavat ohjausta, joka on oikea juuri heidän tilanteeseensa.

Virtsankarkailu on tavallinen vaiva, mutta sen ei pitäisi olla niin

Virtsankarkailu vaivaa joka neljättä naista jossakin elämän vaiheessa. Yleisintä vaiva on synnyttäneillä naisilla ja menopaussin aikana tai jälkeen, mutta myös nuorilla, erityisesti urheilijoilla voi olla virtsankarkailua.

Virtsankarkailua on ponnistusinkontisenssia, pakko-inkontinenssia ja sekamuotoista inkontinenssia. Pakko-inkontinenssi aiheuttaa usein yhtäkkistä pakonomaista tarvetta virtsata ja jos vessa ei ole lähettyvillä, saattaa virtsa lirahtaa housuun.

Tyypillisin muoto inkontinenssista äitiysfysioterapeutin vastaanotolla on ponnistusinkontinenssi. Virtsa karkaa, kun vatsaontelon paine nousee eli yskiessä, aivastellessa, ponnistellessa ja juostessa. Ponnistusinkontinenssiin on usein syynä se, että lantionpohjan lihaksia ei tunnisteta, ne ovat heikot tai ne ovat ylijännittyneet. Heikot tai ylijännittyneet lihakset eivät pysty työskentelemään optimaalisesti. Fysioterapiassa selvitetään ensin virtsankarkailun laatu ja syy ja tämän jälkeen laaditaan yksilöllinen suunnitelma kuntoutukseen.