Erinäisillä palstoilla on käyty keskustelua siitä, aiheuttaako vatsalihasten erkauma selkäkipua. Keskustelut näyttävät olevan näppituntumalla erilaisia: ammattilaiset ovat sitä mieltä, että selkäkipu ei johdu vatsalihasten erkaumasta ja asiakkat ja muut maallikot näyttävät taas yhdistävän erityisesti alaselkäkivun vatsalihasten erkaumasta johtuvaksi. Päätin hieman tutkia asiaa. Katsoin, mitä muutamat tietokannat (CINAHL ja Medline) sanovat asiasta, mutta en tehnyt systemaattista tiedonhakua tai katsausta. Enemmänkin haluan tuoda esille asian monimutkaisuuden ja sen, että emme välttämättä tiedä asiasta paljoakaan.
Mitä mieltä tutkijat ovat?
Asiaan liittyvissä tutkimuksissa, jos niitä ylipäänsä on, ongelmana on niiden kehno laatu, kuten Benjamin et al. (2019) toteavat. Benjamin et al (2019) tutkivat systemaattisessa kirjallisuuskatsauksessaan vatsalihasten erkauman yhteyttä tuki- ja liikuntaelinten toimintahäiriöihin, kipuun ja elämänlaatuun. Benjamin et al. (2019) raportoivat, että kolmen tutkimuksen mukaan alaselän ja lantion kivut eivät korreloi vatsalihasten erkauman kanssa, mutta yhdessä tutkimuksessa korrelaatio oli havaittu. Benjamin et al. (2019) toivat myös esille, että yhdessä tutkimuksessa oli todettu vatsalihasten erkauman ja virtsankarkailun esiintyvän yhdessä, toisessa tutkimuksessa taas ulosteinkontinenssi ja vatsalihasten erkauma liittyivät yhteen, mutta ei virtsankarkailu. Benjamin et al. (2019) huomauttavat, että nämä tulokset eroavat Bo et al. (2016) tekemästä tutkimuksesta.
Doubkova et al. (2018) taas tutkivat alaselkäkipuisia ja ei-alaselkäkipuisia. He huomasivat, että vatsalihasten erkaumaa oli 2,5 kertaa todennäköisemmin alaselkäkipuisilla kuin kivuttomilla ja tämä ilmeni erityisesti miehillä. He huomasivat myös, että korkea BMI ja vatsalihasten erkauma ovat myös yhteydessä. Tutkijat pohtivat, että ylipaino saattaa olla myös selittävä tekijä alaselkäkivulle.
Vuonna 2016 Singh et al. löysivät omassa tutkimuksessaan, että selkäkipu ja vatsalihasten erkauma korreloivat osittain keskenään menopaussin ohittaneilla naisilla. Vielä vanhemmassa tutkimuksessa Parker et al. (2009) eivät löytäneet yhteyttä selkäkivun ja vatsalihasten erkauman välillä, mutta lantion ja vatsanalueen kipujen kanssa yhteys löytyi. He myös havaitsivat, että heillä jotka hakeutuvat hoidon piiriin spesifien selkävaivojen vuoksi, oli kontrolliryhmää enemmän vatsalihasten erkaumaa.
Uusin löytämäni näkemys on tältä vuodelta Gluppe et al. (2021). Tässä tutkimuksessa havaittiin, että henkilöillä joilla on vatsalihasten erkauma, on heikompi keskivartalon voima ja lihasten hallinta. Yhteyttä selkäkivun ja vatsalihasten erkauman välillä ei kuitenkaan havaittu, sen sijaan vatsan alueen kipujen yhteys erkaumaan tuli esille.
Miksi sitten vatsalihasten erkauma ja selkäkipu liitetään usein yhteen?
Mielestäni tässä törmätään filosofisempiin kysymyksiin. Erityisesti vatsalihasten erkauman, selkäkivun ja niiden välisen yhteyden määritteleminen tässä yhteydessä vaatii tarkastelua. Tutkimuksissa vatsalihasten erkauma mitataan usein mittaamalla vatsalihasten väliin jäävän raon leveys levossa ja jännityksessä. Raolle on määritelty tietyt raja-arvot, joiden katsotaan olevan "normaaleja". Tämä on varmasti tarpeen kliinisen tutkimuksen kannalta, mutta oikeassa elämässä tällä raolla ja sen leveydellä ei ole juurikaan merkitystä.
Ensinnäkin ihmiset ovat anatomisesti erilaisia ja koska emme tiedä, mikä on kyseisen ihmisen tilanne ennen erkauman syntymistä, emme tiedä mikä on hänen "normaali". Toisekseen, ihminen on hyvin sopeutuvainen ja mukautuva eläin. Kun raskaus tai ylipaino venyttää vatsaonteloa, myös muutkin kudokset kuin vatsalihasten välinen jännesauma venyvät. Voi siis hyvinkin olla, että nämä uudet, hieman venyneemmät kudokset ovat kyseisen ihmisen uusi "normaali", vaikka se ylittäisikin raja-arvot. Kolmanneksi, oikeassa elämässä merkitystä on vain toiminnalla. Jos rako ylittää tietyt raja-arvot, mutta keskivartalo toimii hyvin, ihminen voi tehdä kaikki haluamsa asiat eikä hänellä ole vaivoja, mitä merkitystä raolla silloin on?
Selkäkivun määrittelemiseen ja sen rajoittavuuteen käytetään erilaisia kyselyitä ja VAS-asteikkoa. Koska kyse on aina ihmisen subjektiivisesta näkemyksestä, emme koskaan voi mitata kipua absoluuttisesti. Siksi tässäkin tilanteessa tärkeää olisi tietää, miten kipu vaikuttaa ihmisen elämään ja missä tilanteissa kipua ilmenee. On myös havaittu, että selkäkivun syyt voivat olla moninaiset ja esimerkiksi henkinen kuormittuneisuus, stressi, unen puute, liikkumisen pelko ja siihen liittyvät välttämismallit, muuttuneet liikeradat ja ongelmat työ- ja perhe-elämässä voivat aiheuttaa selkäkipua. Tältä kantilta katsottuna erkauma voi hyvinkin lisätä stressiä, tyytymättömyyttä omaan kehoon ja aiheuttaa liikumisen pelkoa ja välttelyä, joka taas johtaa selkäkipuun. Tällöin selkäkivun voidaan katsoa olevan erkaumasta johtuvaa.
Erkauma ja selkäkipu voivat siis esiintyä yhdessä samalla ihmisellä. Mielestäni tämä voi olla sattumaa, eivätkä ne liity mitenkään toisiinsa tai sitten ne ovat toisiinsa kytköksissä. Erkaumaa voi olla myös ilman selkäkipua ja selkäkipua ilman erkaumaa. Valitettavasti me emme voi varmasti sanoa, aiheuttaako vatsalihasten erkauma selkäkipua.
Näin fysioterapeuttiselta kannalta ajateltuna syy-seuraussuhteella ei ole merkitystä. Merkitystä on sillä, että ihminen kokee, että ei ole täysin toimintakykyinen. Fysioterapeutin tehtävänä on aina katsoa jokainen tilanne yksilöllisesti ja laatia toimintasuunnitelma asiakkaan tarpeiden mukaan niin, että asiakas kokee toimintakykynsä olevan sellainen, kuin hän haluaa ja on realistisesti mahdollista. On tärkeää myös keskustella mahdollista vääristä uskomuksista oman kehon suhteen. Väärät, negatiiviset mielikuvat omasta kehosta voivat nimittäin vaikuttaa kuntoutumisprosessiin. Erkaumaa tai ei, kipua tai ei, sinun kehosi on vahva, se voi vahvistua entisestään ja toimintakykysi voi kohentua!
Lähteet:
Bejamin, D. R., Frawley, H. C., Shields, N., Van de Water, A. T. M. & Taylor, N. 2019. Relationship between diastasis of the rectus abdominis muscle (DRAM) and musculoskeletal dysfunctions, pain and quality of life: a systematic review. Physiotherapy 105 (1), 24-34.
Doubkova, L., Andel, R., Palascakova-Springrova, I., Kolar, P., Kriz, J. & Kobesova, A. 2018. Diastasis of rectus abdominis muscles in low back pain patients. Journal of back and musculoskeletal rehabilitaion 31 (2018), 107-112.
Parker, M. A., Millari, A. L. & Dugan, S. A. 2009. Diastasis Rectus Abdominis and Lumbo-Pelvic Pain and Dysfunction–Are They Related? Journal of women's health physical therapy 32 (1), 15-22.
Shah, S. K., Honkalas, P. & Kumar, A. 2016. Correlation of Low Back Pain and Diastasis Rectus Abdominis in Post Menopausal Women between the Age Group of 50-60 Years. Indian journal of psysiotherapy and occupational therapy 10 (3), 108-111.
Gluppe, S., Engh, M. & Bo, K. 2021. Women with diastasis recti abdominis might have weaker abdominal muscles and more abdominal pain, but no higher prevalence of pelvic floor disorders, low back and pelvic girdle pain than women without diastasis recti abdominis. Psysiotherapy 111 (2021), 57-65.