Vastaus kysymykseen saattaa tuntua ensin selkeältä. Tietysti lantionpohjan lihasten heikoudesta tai vauriosta virtsankarkailuun liittyvissä elimissä. Hoitona on lantionpohjan lihasten jumppa tai leikkaus. Jos vastaus olisi näin yksinkertainen, en usko että jopa neljäs tai viides nainen kärsisi virtsankarkailusta elämänsä aikana. Asia ei suinkaan ole näin yksioikoinen.
Virtsankarkailuun voi olla useita, myös päällekäin esiintyviä syitä, joita kaikkia en käsittele tässä tekstissä. On totta, että virtsankarkailuun liittyy usein lantionpohjan lihasten ja -elinten toimintahäiriöitä. Toimintahäiriöitä on erilaisia, joskus saattaa olla kyse yliaktiivisesta rakosta, lihasten kireydestä tai lantionpohjan lihasten väärästä käytöstä. Aina ongelma ei siis ratkea lantionpohjan lihasten supistelulla. Siksi ennen lantionpohjan jumpan aloittamista olisi hyvä tutkia, mistä juuri sinun kohdallasi on kyse.
Lantion alueella saattaa olla myös erilaisia kipuja, jotka voivat vaikuttaa virtsankarkailuun. Myös elimelliset vauriot, esimerkiksi synnytysvauriot, voivat altistaa virtsankarkailulle. Lisäksi elimissä voi olla rakenteellisia poikkeamia, joita on ollut jo syntymästä lähtien. Gynekologiset laskeumat, esimerkiksi emättimen seinämän laskeuma tai peräsuolen laskeuma voivat tuoda oman vaikutuksensa inkontinenssiin. Nämä vaivat eivät aina kuitenkaan vaadi leikkausta tai edes lääkitystä.
Virtsankarkailun hoidossa ensisijaisen tärkeää on tutkia lantionpohjan toiminta. Lääkärin tehtävänä on tehdä lääketieteellinen tutkimus ja tehdä diagnoosi. Fysioterapeuttien tehtävänä on toiminnan tutkiminen. Fysioterapeutit tutkivat myös, miten vaiva vaikuttaa ihmisen elämään. Lantionpohjan fysioterapeutin tekemä lantionpohjan tutkimus antaa tietoa lihasten toiminnan lisäksi siitä, miten vaivaa voisi hoitaa. Hoitosuunnitelma tehdään aina asiakkaan kanssa yhdessä keskustellen. Laskeuma tai synnytysvaurio ei useinkaan ole este sille, ettei vaivaa voitaisiin hoitaa fysioterapialla. Toki joskus myös leikkaus voi olla tarpeen, jos riittävän pitkästä ja tehokkaasta fysioterapiasta ei ole ollut riittävää hyötyä.
Raskaus ei myöskään automaattisesti aiheuta virtsankarkailua. Tällöin usein kyse on lantionpohjan liiallisesta rasittumisesta paineen vaikutuksesta. Näissä tilanteissa on tärkeää helpottaa lantinpohjan kuormitusta lantionpohjan lepoasennoilla ja harjoitella lihasvoimaa fiksusti. Jatkuva jännittäminen tai liiallinen jumppaaminen ei ratkaise ongelmaa.
Virtsakarkailuun liittyy myös muita kuin lantionpohjan lihaksiin liittyviä seikkoja. Ihminen on kokonaisuus ja hoidossa tämä tulisi ottaa huomioon. Asiakkaan elämäntilanne, elintavat, stressi, muu henkinen ja fyysinen kuormitus, synnytykset ja raskaudet, perhetilanne, liikunta ja palautuminen vaikuttavat kaikki omalla tavallaan virtsankarkailuun. Vaikka stressi tai unettomuus eivät varsinaisesti aiheuta virtsankarkailua, voivat ne myötävaikuttaa sen syntyyn ja vaikuttavat myös hoitoon. Lisäksi liikkumattomuudella ja ylipainolla on myös vahva myötävaikutus virtsankarkailun syntyyn. "Hoitona" ei kuitenkaan voi olla kehotus lisätä liikuntaa ja laihduttaa, kuten valitettavasti olen saanut joskus kuulla asiakkailta, jotka ovat saaneet tämän kommentin terveydenhuollon ammattilaiselta. Näissä tilanteissa on myötähäpeä ollut kova.
Tärkeää on muistaa, että virtsankarkailu ei ole maailmanloppu ja sitä voidaan hoitaa useilla keinoilla!
Terkuin äitiys- ja lantionpohjan fysioterapeutti Emma Mälkiä
Comments