Search

Mitä äitiysfysioterapiassa tapahtuu?

Äitiysfysioterapiaan voi tulla lukuisten syiden vuoksi. Yleisimmät syyt hakeutua äitiysfysioterapiaan ovat lantionpohjan ja vatsalihasten toiminnan tarkastaminen synnytyksen jälkeen, vatsalihasten erkauman tai virtsankarkailun kuntoutus, liikuntaohjaus raskausaikaan tai raskauden jälkeen ja raskauden aikaiset kiputilat. Lisäksi minun vastaanotolle voi hakeutua lantionpohjan kiputilojen ja lantionpohjan laskeumien, liitoskipujen ja vatsan- tai lantionpohjan alueen leikkausten tai arpien vuoksi. Teen myös ennaltaehkäisevää työtä, joten varsinaisia oireita ei vielä tarvitse olla, jotta voi tulla äitiysfysioterapiaan.




Äitiysfysioterapiakäynti alkaa perusteellisella haastattelulla, jossa käydään läpi asiakkaan kokemia oireita, synnytys- ja raskaushistoriaa, asiakkaan henkisiä ja fyysisiä voimavaroja ja asiakkaan tavoitteita ja toiveita. Usein jo yhteisellä keskustelulla päästään todella pitkälle! Keskustelemalla voidaan esimerkiksi helpottaa pelkoja, lisätä äidin itsevarmuutta ja tuoda selkeyttä siihen, mistä koetut oireet johtuvat ja missä vaiheessa kehon palautuminen synnytyksestä on menossa.


Keskustelun perustellaa tehdään usein fysioterapeuttisia tutkimuksia. Tutkimukset voivat sisältää esimerkiksi lantionpohjan ja vatsalihasten ultraäänitutkimuksen. Myös tunnustelemalla eli palpoimalla tehtäviä tutkimuksia voidaan tehdä, samoin erilaisia testiliikkeitä kuten kyykkyjä, yhden jalan kyykkyjä, kehon kiertoja, lantionpohjan ja vastalihasten jännityksiä ja lonkkien seudun liikkeitä. Näiden avulla selvitetään kehon toimintaa. Fysioterapeutti tekee havaintoja kehon toiminnasta ja mahdollisesti niistä asioista, jotka eivät toimi optimaalisesti. Itse kerron aina asiakkaalle etukäteen, mitä tutkitaan ja miten. Kerron myös tutkimusten aikana, mitä havaitsen ja keskustelemme asiakkaan kanssa, onko hän ehkä tehnyt samanlaisia tai eriäviä havaintoja kehonsa toiminnasta. Kysyn myös aina luvan tutkimuksiin ja tutkimuksista on mahdollista kieltäytyä. Mikään tutkimus ei kuitenkaan satu.





Haastattelun ja tutkimuksen perusteella kerron asiakkaalle, minkälaisia havaintoja olen tehnyt. Usein tässä vaiheessa pohditaan kotiharjoitteita, joita asiakas voi tehdä itse omatoimisesti. Harjoitteiden ohjaamisessa otetaan aina huomioon asiakkaan voimavarat ja erityisesti tavoitteet. Harjoitteet ovat erilaiset, jos virtsankarkailusta kärsivä asiakas haluaa juosta maratonin tai jos hän haluaa aivastaa ilman virtsankarkailua. Ohjaan kotiharjoitteet aina huolellisesti ja perusteellisesti. Usein ohjaan samalla kerralla myös seuraavan vaiheen haastavammat harjoitteet. Näin harjoittelu etenee nousujohtoisesti ja asiakas tietää aina, mitä tehdä seuraavaksi.


Äitiysfysioterapiassa on tärkeää, että asiakas ei jää yksin ja fysioterapiaan sisältyy myös seuraantaa. Ongelmista ja harjoitteista riippuen varataan jatkokäyntejä usein 1-3. Usein kolme käyntiä riitää varsin hyvin, mutta joskus käyntejä voi tulla useampikin pidemmän ajan kuluessa. Toisinaan tilanne on niin hyvä, että kehon toiminnan tarkastus ja muutamien harjoitusten ohjaaminen riittää, jolloin tarkastuskäyntiäkään ei usein tarvitse varata.


Minulle fysioterapeuttina tärkeää on, että asiakas saa vastaanotolta sen avun, mitä on tullut hakemaan. Kohtaan jokaisen asiakkaan yksilönä ja ihmisenä, en vain äitinä. Valitsen ja ohjaan harjoitteet yksilöllisesti sopimaan asiakkaan voimavaroihin ja elämäntilanteeseen. Tervetuloa vastaanotolle!